Aloitus


Tästä se lysti alkaa. Muotti kasattu, sen ympärille rakennetaan kanootin runko rimoista.

Muotti


Ensin tehdään päätykaaret ja ruuvataan päätyihin. Niitä myös höylätään hieman, niin että rimat asettuvat niitä vasten. Langalla tarkastetaan päästä päähän, jotta päätykaaret linjassa. Rimat ovat profiililtaan 6x22 mm ja pituudeltaan reilut 5m, niistä kasataan runko. Rimat liimataan toisiinsa ja niitataan muottiin.
Rimojen pitäisi olla oksattomia, mutta ei ollut tällä kertaa täysin mahdollista. Pahimmat oksat porasin pois ja tein puutapista paikan kyseiseen kohtaan.

Rimojen asettelu


Pohjan voi tehdä rimoista ilman taivutusta, tai kuten minä, tein keskiriman tummasta mahongista suoraan ja jatkoin rimoja taivuttaen loppuun saakka(pohjaa kohden). Sivuille vauhtiviivat mahongista, kulkee varmaankin huomattavasti lujempaa...

Höyläys


Kun kaikki rimat on liimattu, irrotetaan niitit ja höylätään pinta kauttaaltaan niin että pahimmat särmät häviävät.Tässä vaiheessa paikataan mahdolliset raot, itse tein sen epoksi-puupölyseoksella. Epoksikittiäkin voi käyttää.

Hionta


Minkä jälkeen hiotaan.

Päätykaaret


Ulkoiset päätykaaret tein muotissa. Liimasin 4 mahonkirimaa päällekkäin muotoonsa(per puoli). Ei ollut paras mahdollinen ratkaisu, kannattaa tehdä suoraan kanoottiin. Mahonkirimat keitettiin ja liotettiin padassa, jotta saatiin taipumaan muotoonsa. Voi myös höyryttää jos mahdollista. Ja mahdollisimman ohuet rimat. Muitakin keinoja yritin, mutta huonoin tuloksin. Monta rimaa tuli katkaistua ennen kuin taipui...

Kuivaharjoittelua

Päätykaarien viimeistely


Näin... Vasemmassa kuvassa mahonkikaaret liimattu ja ruuvattu paikoilleen. Oikeassa kuvassa kaaret höylätty ja hiottu istumaan sulavasti rungon muotoihin.
Kun kaaret olivat liimautuneet, irrotin ruuvit ja paikkasin kolot puutapeilla sekä epoksilla mihin sekoitin mahongin hiontapölyä jotta väri olisi mahdollisimman sama. Ruuvit voi jättää paikoilleen, mutta itse halusin tehdä liitokset mahdollisimman pitkälle puutapein.

Kuitua ulkopintaan


Seuraavaksi ulkopintaan vedetään lasikuitu. Ekan päivänä kerros epoksia, seuraavana päivänä päälle vedetään lasikuitukangas (on läpinäkyvä joten jättää puun näkyviin, antaa muodolle jäykkyyden) ja vielä kahtena päivänä epoksikerrokset päälle. Piirsin silkkipaperiin linnun silhuetin ja laitoin sen lasikuitukerroksen alle, silkkipaperi imee itseensä epoksin ja häviää näkyvistä, jättäen näkyviin pelkän kuvan.

Epoksia kaadoin astiasta kanootin päälle vähän kerrallaan ja levitin sen joustavalla lastalla. Mitä huolellisemmin homman tekee, sitä vähemmällä pääsee myöhemmin. Epoksivalumat on kova hioa pois.

Muotista irrotus


Kun ulkopinta on saanut lasikuidun pintaan, se on valmis irrotettavaksi muotista.

Kuitua sisäpintaan


Sisäpinta käsitellään kuten ulkopintakin. Höyläämisen ja hiomisen jälkeen yksi kerros epoksia, sitten lasikuitu, ja lopuksi vielä kaksi kerrosta epoksia. Päivä per käsittely. Sisäpintaan lasinkuidun laittaminen oli jo vaikeampaa kuin ulkopintaan, vaatii usemman palan lasikuitumattoa ja huolellisen laminoinnin jottei tulisi ilmakuplia ja kupruja. Tosin ilmakuplia voi korjailla myöhemminkin, mutta huolellisuus tässä vaiheessa säästää lisätyöltä myöhemmin.

Merirosvo


Vesille pääsyn iloista odottelua...

Reunojen työstäminen


Kun sisä- ja ulkopinnassa on lasikuitu, siistitään reunat. Sahataan, höylätään ja hiotaan reunat. Päälle hieman epoksia suojaamaan kosteudelta, vaikka päälle tuleekin seuraavaksi mahonkiset reunarimat.
Tässä vaiheessa voit vielä hieman säätää sivuprofiilia. Mitä korkeammat profiilit päädyissä, sitä herkemmin tuuli pyrkii ohjailemaan kanoottia.

Reunapartaat


Reunat tein tummista mahonkirimoista, 2/puoli. Eli 4kpl noin 5 metristä mahonkirimaa, joihin liimasin noin 9cm välein mantypaloja. Ulkoreunoille tulevien rimojen profiili on eri kuin sisäreunalle tulevien. Kannattaa liimata hyvin, sillä liimaus joutuu myöhemmin kovaan testiin.

Partaiden kiinnitys


Liimausvaiheessa käytin puristimia ja ruuveja. Rimat on taivutettava tässä vaiheessa kahteen suuntaan, joten auttaa jos olet huomannut jo aiemmin kasvattaa itsellesi pari ylimääräistä raajaa. Eli kättä. Ja hyvä olisi olla kohtalaisen selvinpäin, tämä vaihe vaatii voimaa ja tarkkuutta. Avuksi lukematon määrä ruuvipuristimia ja liimaa, sekä ruuveja tietty. Kiinnitin ulkoreunat ensin ja senjälkeen sisäreunat. Näppärä kaveri tekee molemmat yhtäaikaa, mutta siinä on se vaara että rimat luisuvat paikoiltaan liimausvaiheessa. Vääntö on niin kova.
Myöhemmin kun molemmat reunat on liimattu, poistin ruuvit, porasin suuremmat reiät(en aivan läpi) ja korvasin ne puutapeilla. Puristimia ei kannata poistaa samalla ruuvien kanssa, vaan vasta aivan lopuksi, kun kaikki puutapitkin ovat liimautuneet kiinni. Jännitys voi olla niin kova ettei pelkkä liima pidä, vaan rimat hyppäävät silmille.

Reunat



Kuvassa reunat kiinnitettynä rungossa. Reunarimojen profiili on ulkolaidoilla erilainen kuin sisäreunoilla. Ennen sisäpuolisten rimojen katkaisua on mietittävä minkä kokoiset kannet haluaa tehdä ja katkaista rimat sen mukaan. Ulkopuolisten rimojen katkaisussa on otettava huomioon miten ja millaiset kärkipalat aikoo tehdä.
Reunat pyöristetään sekä sisä- että ulkopuolelta jyrsimellä, sen voi tehdä tässä vaiheessa, mutta ehkä mieluummin vasta myöhemmin.

Kannet


Kannet. Kannet tein männystä ja mahongista. Keskellä ohuempi pala mahonkia ja reunoilla paksummat palat mäntyä. Paksuutta jätin tapitusta varten. Kannen pinta ei ole tasainen, vaan muotoiltu hieman kaarevuuta jotta vesi valuisi reunoille eikä kanoottiin. Männyn syyt osoittavat kärkeä kohden, eli ovat reunan suuntaiset. Tarkkaa sahaamista ja höyläämistä jotta istuu paikallensa. Joten putelit piiloon taas tässä vaiheessa. Porataan puutappien reiät sivuilta läpi kansien kylkeen ja liimataan paikoilleen. Päälle ja alle laminoidaan lasikuitukankaat vahvistukseksi, jos haluaa.

Runko kasassa

Näin runko kasassa. Tässä vaiheessa voi palkita itsensä huikalla, on nimittäin suu ja sieraimet pölyä täynnä kun kaikki on hiottava ympäriinsä ennen lakkausta.

Hermot voi mennä


Välillä homma tuntuu tältä, mikä näkyy naamasta...

Lakkaus


Lakkaus tapahtui kolmeen kertaan ulko- ja sisäpinnalle, joiden välissä kevyt hionta sekä pinnan puhdistus tinnerillä. Hengityssuojain suositeltavaa. Lakkana kaksikomponettilakka, jonta levitin ensin mohairtelalla ja heti perään ilmakuplat pois siveltimellä. Siveltimessä ei kannata säästää, kannattaa ostaa kerralla hyvä ja kallis. Halpis-siveltimistä irtoaa jouhet ja niitä on ikävä noukkia kesken lakkauksen. Ja vielä ikävämpi huomata niitä myöhemmin kun lakka on jo kuivunut.
Penkkejä ja keskiparrun paikkoja voi viritellä ennen tai jälkeen lakkauksen. Itse tein penkkien kehykset ja poikkiparrun niin aikoina kun odottelin epoksikerroksien kuivumista.

Melat


Meloja voi askarrella aina silloin kun odottelee liimojen, epoksien ja lakkojen kuivumista. Siinä höyryjen sekamelskassa tahtoo tulla helposti eriparit melat. Nyt tuli pizzalapio ja eskimomela. Jos hakemalla haetaan jotakin positiivistä, niin eskimomela voi olla käytännöllinen yksin meloessa, pienet lapapinta-alat tuovat melomiseen keveyttä, eikä vauhti pääse nousemaan liian hurjaksi. Pysyy hiukset ojennuksessa. Molemmissa meloissa on käytetty samoja raaka-aineita kuin kanootissa, eli mäntyä ja mahonkia.

Penkit


Penkkien kehykset tein myös silloin kun en voinut kuivumisien tai käsien puutteen vuoksi itse kanoottia veistelemään. Kehykset ovat mahonkia, joihin punoin liinoista istuinosat.

Penkkien kiinnitys


Penkkien kehykset ripustetaan parrasjäykisteitiin 6mm haponkestävästä kierretangosta sahatuilla pätkillä. Kierretankojen suojaksi sahataan mahonkipätkät joiden keskelle porataan reiät. Ylhäältä kiinnitys huonekaluissa käytetyillä teräs/messinki koristemuttereilla ja alhaalta prikoilla ja muttereilla (ruostumatonta).

Penkkien sijoitukset riippuu melojien painosta, mutta etsin kirjoista jonkinlaisen keskiarvon ja sijoitin penkit seuraavasti:
Etupenkin etureuna on kanootin keskeltä 120 cm etäisyydellä.
Takapenkin etureuna on kanootin keskeltä 100 cm etäisyydellä.
Jotenkin noin... täytyy tarkastaa tuo.
On myös mahdollista tehdä säädettävä penkki.

Kokoontaitettava kanoottikärry

Kokoontaitettava kärry syntyy enemmän tai vähemmän kätevästi vanhasta putkirunkoisesta tuolista.
Tuoli purettu / Tuolin putket katkottu / Hitsataan ja porataan.
Hieman maalausta ja pehmusteet kiinni.

Kulkee mukana vaikka kanootissa.

Kuva1



Sitten vain koko perheen voimin vesille...

Kuva2


Eukko kannattaa laittaa painavampana henkilönä istumaan taakse, helpottaa ohjaamista.

Kuva-3

Kuva4

The End


"Vettä polvessa ja tukka laineilla, vaan eipä tullut merimiestä"